sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Sirkustelua ja raitista ilmaa

Edellisviikolla olimme pienryhmissämme ennalta sovituissa päiväkodeissa toteuttamassa suunnittelemamme oppimistuokiot sekä HBM että HNT kokonaisuuksista.

HBT tuokion teemana oli sirkus.
Lauran ryhmä piti sirkustuokionsa päiväkodin pihalla, sillä uskoimme että ulkona lapset heittäytyvät sirkuksen pyörteisiin paremmin, ovat luovempia ja  kekseliäämpiä. Lisäksi pihalla meillä oli enemmän tilaa touhuta. Tuokioon osallistui päiväkodin 5-6-vuotiaat, noin 15 lasta. Sirkukseen lähdettiin nimijuna-leikin avulla ja sirkukseen saavuttuamme lapset pääsivät kokeilemaan silkkiliinoilla ja pompomeilla jonglööraamista, tanssimista ja kaikenalaista hulluttelua. He myös pääsivät esittämään erilaisia eläimiä ja soittamaan musiikkia erilaisilla soittimilla. Tuokion oli tarvoitus olla melko vapaamuotoinen, tuoda jokaiselle lapselle onnistumisen kokemuksia ja tukea lasten luovuutta. Haasteeksi kuitenkin osoittautui kommunikaatio. Pienryhmässämme on yksi tanskaa puhuva opiskelija, toiset meistä kommunikoitavat lasten kanssa elekielellä, englannilla ja kuka milläkin tavoin. Myös lapsista reilu puolet puhui äidinkielenään jotain muuta kuin tanskaa. Huomasimme myös, että tuokiomme oli ehkä liian vapaa ja piha tilana liian suuri, jotta sirkus olisi pysynyt kasassa ja lapset olisivat keskittyneet sirkusteluun. Tuokiomme oli tarkoitus huipentua esitykseen, jossa lapset pääsevät pareittain esittämään omat sirkustemppunsa. Tämä osio kuitenkin piti jättää pois, sillä tuokion loppupuolella sirkusvälineille oli keksitty jo muuta käyttöä ja lasten istuttaminen rinkiin ja huomion saaminen tuntui lähes mahdottomalta.

Sirkustuokion jälkeen söimme lounaan lasten kanssa. Jokaisella lapsella oli mukanaan oma eväslaatikko. Suurimmalla osalla eväänä oli leipää ja hedelmiä. Lapset eivät siis päivällä kunnon ruokaa syöneet, mikä näin suomalaisena tuntuu kamalta. Ollaan onnellisia suomalaisesta päiväkoti- ja kouluruokailusta! Meillä lapset saavat hyvää ja lämmintä ruokaa päiväkodissa ja koulussa joka päivä.

Lounaan jälkeen aloitimme päivän toisen tuokion. HNT-tuokiomme nimi oli "Into the Woods". Alunperin tarkoituksena oli mennä lasten kanssa ulos, metsään. Sadun johtattelemana tarkoituksena oli katsella, kuuntella, haistella ja koskettella metsää ja sen eri elemettejä. Päivä oli kuitenkin sateinen joten toimme metsän eri elementtejä: lehtiä, oksia ja kiviä sisälle luokkaan ja tutustuimme niihin sisällä sadun johdattelemana. Tämän jälkeen lapset tekivät luovaa metsäaiheistä aidetta hyödyntäen metsän elementtejä. HNT-tuokion aikana lasten kanssa kommunikointi sujui jo huomattavasti paremmin, sillä olimme luokkahuoneessa, tunnelma oli rauhallisempi ja lapset jaksoivat keskittyä tuokioon aamupäivää paremmin. Myös elekieli tuntui toimivan paremmin tämän tuokion aikana. Lisäksi halutessaan lapset saivat lähteä luokkahuoneesta pois muualle leikkimään. 

Minut yllätti, ettei kukaan päiväkodin henkilökunnasta jäänyt seuraamaan tuokioitamme vaan olimme lasten kanssa keskenään. Minusta tuntuu, että vastaavassa tilanteessa Suomessa olisi joku henkilökunnasta ollut seuraamassa, mitä me lasten kanssa teemme, miten toimimme ja että kaikki sujuu sääntöjen mukaan. Täällä me, neljä opiskelijaa, saimme toimia keskenään lasten kanssa, ilman valvontaa.
(Laura)



Hennan ryhmä puolestaan sirkusteli sisätiloissa. Ryhmässä oli 12:sta 4-6 vuotiasta lasta, joista kaikki yhtä lukuunottamatta eivät olleet syntyperäisiä tanskalaisia. Tunti meni nopeasti "free play" -periaatteiden mukaan, kun lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia sirkusvälineitä. Vapaan leikkimisen lopuksi lapset esiintyivät toisilleen ja aikuisille. Lastentarhanopettajilta saatiin kiitosta siitä, että ujoja lapsia kannustettiin rohkeasti mukaan ja "free play" -periaatteet toimivat ryhmän erityispiirteistä (vaikeuksia esim. sosiaalisissa taidoissa) huolimatta.

Ulkoilutunti meinasi mennä Henna ryhmältä hieman penkin alle, kun Tanskan sää pääsi yllättämään ja vettä satoikin luvattua enemmän. Ryhmä oli suunniteltut tekevänsä leipää nuotiolla ja voita kermasta, mutta sateen vuoksi päädyttiinkin tekemään vain voita.  Tosin voinkin teko meni plörinäksi liian kylmästä säästä johtuen, mutta ryhmäläisillä ja lapsilla oli hauskaa kaikesta huolimatta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti