Mitä käteen jäi?

Elämä on rullaillut hurjaa vauhtia eteenpäin ja kiireisiä me Hennan kanssa tunnutaan olevan. Minun kevättäni ovat täyttäneet gradun kirjoittelu ja vähän muitakin opintoja olen suorittanut. Olen saanut myös karvaista perheenlisäystä. Meillä eletään nyt vauva-arkea cotonpoika Naperon kanssa. <3

Lienee korkea aika kuitenkin suunnata ajatukset  Odensessa vietettyyn syksyyn ja  miettiä hetki mitä vaihdosta lopulta jäi käteen. Miksi kannatti lähteä vai kannattiko sittenkään?

Muistan miten paljon minua jännitti ja vähän kauhistuttikin lähteä viime kesänä Odenseen, mutta olen onnellinen, että lähdin. Koen saaneeni vaihtoajasta paljonkin.

Ensimmäisenä kielitaito, tai ehkei niinkään taito vaan rohkeus käyttää vierasta kieltä. Aika Tanskassa pakotti minut puhumaan ja kirjoittamaan englantia. Toivottavasti kielitaitonikin on kehittynyt, mutta ennen kaikkea olen ymmärtänyt, ettei ole niin vakavaa vaikka englantini kuulostaisikin vähän hassulta eikä kaikki sanat ole täydellisesti lausuttu tai kieliopiltaan viimeisen päälle viilattuja. Puhummehan me äidinkieltämme, suomeakin eri tavoin! Kyllä me ihmiset ymmärrämme toisiamme kun vain haluamme ja uskallamme yrittää. :)

Vaihtoaika opetti minulle muutenkin itsevarmuutta ja rentoutta elämään. Itseään ja elämää ei tarvitse aina ottaa niin vakavasti. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka välillä onkin hankaluuksia.

Kansainvälistyminen, sain tutustua syksyllä moniin upeisiin ihmisiin, eri kansallisuuksiin ja heidän erilaisiin tapoihinsa. Omaa ajatusmaailmaa ja maailmankuvaa avarsi tutustua japanilaiseen, kenialaiseen ja ghanalaiseen sekä monien eri Euroopan maiden kulttuureihin ja näiden maiden ihmisten ajatusmaailmaan. Ja näyttäähän se hyvältä CV:ssäkin, että on kansainvälistynyt ja suorittanut sivuaineen ulkomailla. ;)

Ennen vaihto-opiskeluani ajattelin, etten voisi muuttaa pois Suomesta, mutta enää ulkomaille muutto ei tunnu mahdottomalta ajatukselta. Opin kuitenkin Tanskassa arvostamaan asioita, jotka meillä Suomessa ovat hyvin, ja toisaalta sain myös vertailukohtaa mistä asioista voisimme ottaa mallia Tanskasta ja myös tansakalaisilta.

Tanskalaisilta toivon oppineeni edes hieman "ei ole huonoa säätä, vain huonot varusteet"-asennetta. Odensessa sää vaihtui nopeasti, mutta oli sää mikä tahansa tanskalaiset pyöräilivät. Minulla on ikävä Odensen hyviä pyöräteitä ja kaunista luontoa, joka ulottui kaupunkiin saakka. Lenkillä nähtävät kamelit ja kirahvit olivat aika upea näky. Samoin kaipaan avuliaita ihmisiä, jotka tulivat tarjoamaan apuaan, jos näytin vähänkin eksyneeltä tai kun pyörästäni tippui ketjut.

Aika kultaa muistot. Vaikka vaihdossa ollessa välillä ärsytti esimerkiksi ainainen vaalean leivän tarjoaminen, pitkät koulupäivät ja jatkuvat ryhmätyöt, ovat nekin enää vain hauskoja muistoja mielessäni. Tosin yksi lukukausi oli tältä erää riittävä vaihtoaika minulle, sillä vaihto ei suoranaisesti edistänyt opintojani ja Suomeen jäi niin paljon rakasta.

Kaikkea kokemaani minun on mahdotonta kirjoittaa yhteen blogitekstiin, mutta lyhykäisyydessään vaihto oli minulle ainukertainen, upea ja opettavainen kokemus. :)

-Laura

Oma koti kullan kallis

H.C:n kaupunki on vaihtunut Joulupukin kaupunkiin, joulut ja uudet vuodet on vietelty ja arki on vähitellen palaillut tänne napapiirille. Vaihdossa oli todella mukavaa, mutta oli myös ihana palata takaisin kotiin, tuttujen juttujen ja rakkaiden ihmisten ja eläinten pariin.

Kun joku hetki ehditään yhdessä istua vaihtamaan kuulumisia, niin kirjoitellaan tännekin, mitä neljästä kuukaudesta Odensessa ja UCL:ssä jäi käteen. Miksi kannatti lähteä vaihtoon? Vai kannattiko sittenkään lähteä?

Herra H.C.:n kaupunki

Odense on kuuluisa satusetä Hans Christian Andersenin synnyinkaupunkina. Tässä kaupungissa Herra H.C.:n voi törmätä milloin missäkin, vaikkapa liikennevaloissa. Joidenkin kaupunkilaisten mielestä H.C.-innostus on mennyt liiallisuuksiin, vähän niin kuin Rovaniemellä kiistely Sampo/Lordi aukion nimestä. Välillä tuntuu, että lähes jokaisen Odensen tapahtumaan etulitteeksi voidaan lisätä "H.C. Andersen". Kävimme viime viikonloppuna H.C. Andersenin joulumarkkinoilla, mutta kuluneen syksyn aikana täällä on järjestetty esimerkiksi H.C. Andersenin maratooni.

Herra H.C. on useissa kaupungin liikennevaloissa.

Kaupungilla näkee useita erilaisia patsaita Herra H.C::stä.

Herra H.C.:n pieni synnyintalo on nähtävyys. Talossa on nykyään pieni museo.

Suurempi H.C. Andersenin museo on H.C. Andersenin talossa.

 Museosta oli mukava löytää kirjoja myös omalla rakkaalla äidinkielellä. :)

Kansainvälistä joulutunnelmaa

Kuluneella viikolla aktiivinen luokkamme vietti kaksi mukavaa joulujuhlaa. 

Keskiviikkona hollantilaiset järjestivät meille perinteisen Sinterklaas-juhlan. Sinterklaas ei ehtinyt meitä tulla tervehtimään, mutta onneksi hänen apulaisensa Zwarte Piet (Musta Pekka) tuli pelaamaan lahjapelia ja juhlimaan kanssamme.

Lauantaina tanskalaiset halusivat tarjoita meille perinteisen tanskalaisen joulupäivällisen. Kuten Suomessakin, oli joulupäivällisellä reilusti erilaisia ruokia, joita syötiin paljon ja kauan. Luvassa oli jälleen lisää pikkujahjoja ja rentoa yhdessä oloa.

Luokkamme on ollut syksyn aikana muutenkin aktiivinen järjestämään erilaisia yhteisiä illan viettoja. Meillä on ollut esimerkiksi tutustumisiltoja toisemme koteihin, kansainvälisiä päivällisiä, lettukestejä ja useita syntymäpäiviä. Omaan kotiimme emme ole kuitenkaan voineet luokkakavereita kutsua, koska asunto on niin pieni ja täällä on todella paljon meille kuulumattomia tavaroita. 

Berliini!

Joulukuun ensimmäinen viikonloppu vierähti ESN:n retkellä Berliinissä. Perjantaina, yön matkustamisen jälkeen väsyneillä reissaajilla oli edessään kolmen tunnin opastettu kävelykierros, jossa käytiin katsomassa kaupungin  "pakolliset nähtävyydet".

Kierroksen jälkeen oli aikaa tutustua itseä kiinnostaviin aiheisiin, kuten joulumarkkinoihin, joulukuusiin, kaupungin upeisiin jouluvaloihin, ostoskeskuksiin (kuten manner-Euroopan suurimpaan ostoskeskukseen, KaDeVeen) ja Berliinin karhuihin. 

 Lauantaiaamuna Berliinin satoi lunta, tosin parin tunnin kuluttua kaikki lumi oli jos sulatut pois.

Sunnuntaiaamuna lähdimme ajelemaan takaisin kohti Odensea. Matkalla kävimme tutustumassa Sachsenhausen-keskitysleiriin. Oli vaikuttavaa nähdä omin silmin näitä karmeita paikkoja. Harmi vain, että kierroksella oli jäätävän kylmä.

Joulu saapui H. C. Andersenin kaupunkiin!

Viime viikot Odensen kaduilla on asenneltu jouluvaloja. Eilen ne vihdoin sytytettiin. Olimme seuraamassa tapahtumaa, kuten kaupungin muutkin asukkaat. Yleensä kaupungin kauniita katuja on rauhallista kuljeskella, mutta eilen kaupunki täyttyi ihmisistä. Piti tungeksia muiden mukana, jotta pääsi paikkaan, josta näki suuren joulukuusen. 

Jouluvalojen sytyttäminen itsessään oli lyhyt tapahtuma. Laskettiin yhteen ääneen kymmenestä yhteen, jonka jälkeen joulupukki taikoi paloauton korista valot suureen joulukuuseen. Samalla kaikki keskustan jouluvalot syttyivät. Upean näköistä! 

Jouluvalojen sytyttämisen jälkeen ihmismassat alkoivat tungeksia eri suuntiin. Massan mukana jonkin aikaa kuljettuamme huomasimme, että ilmeisesti kuusen luona jaetaan lapsille pieniä joulupusseja, joissa oli karamelleja ja varmaan jotain muutakin pientä kivaa. Mietimme, että olemme jo vähän liian isoja lapsia hakemaan joulupusseja, joten lähdimme ihmismassan mukana valumaan toiseen suuntaan. Jouluvaloin koristeltuja katuja on täällä monta kilometriä, joten ihailtavaa riittää.

Jouluvalojen ihailun jälkeen oli kiva palata kämpille ja nautiskella vähän glögiä ja jouluisia herkkuja.

Opintomatka Kööpenhaminaan

Innollla ja jännityksellä odotettu opintomatka oli viime viikolla. Kävimme kumpikin syyslomalla muutaman päivän seikkailemassa Kööpenhaminassa, joten kaupunki oli jo ennestään vähän tuttu. Tietenkin suuressa kaupungissa on paljon nähtävää ja huvi- ja opintomatka tarjoavat erilaisia aktiviteetteja. Jospa tällä kertaa annetaan kuvien kertoa.

Opintomatkan aluksi lahjoitimme viime viikkoina keräämämme vaatteet Kööpenhaminan väkivallan uhrien turvakodille. Vaatteiden keräämistä varten luokkamme järjesti kampanjan nimeltä "Let's get naked".

Tämän jälkeen kaivettiin eväät esiin repuista ja suunnattiin keskustan kautta kohti Christianiaa.

Christianiassa, vapaakaupungissa paikalliset asukkaat järjestivät meille opastetun kierroksen kaupunkiin.

Hostellin kautta mentiin maittavalle päivälliselle ja illan yllätyksenä pääsimme ilmaiseksi Tivoliin. Syyslomalla paikka oli karmivan upea Halloween valaistuksessa. Tällä kertaa oli ihanaa päästä näkemään Tivoli ihanissa jouluvaloissa. Paikalle saapui myös kunigatar-Margareeta. Usko tai älä, kuvassa on ihan oikea kuningatar!

Perjantaina tutustuimme taidekouluun (The Copenhagen Children's School of Art in Copenhagen) sekä kävimme seuraamassa esityksiä samalla alueella sijaitsevissa lasten teatteri- ja musiikkikouluissa. Taidekoululla mekin pääsimme taiteilemaan ja leikkimään arkkitehteja.