Elämää poikamiesboksissa

Tällä viikolla turvallinen asuminen on ollut keskeinen puheenaihe luokallamme. Monet opiskelijatoverimme asuvat neljän hengen rivi- tai kerrostalohuoneistoissa, joissa jokaisella on oma huone ja muut tilat ovat yhteiset. Useiden luokkatovereidemme koteja on ryöstetty ja turvallisempia asumisolosuhteita pyritään koko ajan järjestamään. Huomenna heistä osa muuttaa kauas pois täältä Volsmosesta, jopa toiseen kaupunkiin turvallisuutensa vuoksi.

Me asumme täällä Odensessa hieman eri tavalla kuin luokkatoverimme, mutta suurin osa luokkatovereistamme kuitenkin asuu samalla asuinalueella. Uskomme kuitenkin, että olemme turvassa tässä nykyisessä asunnossa, joten emme ole oikeastaan edes harkinneet muuttoa muualle. Muiden poismuutto on meidän kannalta vähän ikävä juttu, koska nyt olemme voineet viettää aikaa yhdessä vapaa-aikanakin. Meidän asuntomme on vuokrattu tanskalaiselta opiskelijapojalta, joka lähti vaihtoon ja tarjosi asuntoaan meille. Olemme saaneet monta kertaa selittää asumisjärjestelyämme luokkakavereille. Emme ole varmoja, miksi juuri meidän yhteystietomme on annettu koululta tälle opiskelijalle, koska kenellekään muulle ei ole tarjottu yksityiseltä vuokrattavaa asuntoa.

Meillä on keittiö, vessa ja yksi huone. Omaa rauhaa täällä ei siis kauheasti ole. Monien kaverien mielestä on uskomatonta, miten voimme asua ja nukkua samassa huoneessa. Asunnossa ei myöskään ole sänkyä, vaan vuoroviikoin toinen meistä nukkuu vuodesohvalla ja toinen ilmakumipatjalla, johon pitää pumpata lisää ilmaa joka ilta. Me asumme kerrostalon ylimmässä kerroksessa, lukittujen ovien takana eikä asuntoa ole leimattu "rikkaiden vaihtareiden kämpäksi", joten emme sinällään herätä samalla tavalla huomiota kuin iso vaihtariporukka. Lisäksi pidämme pienestä kodistamme todella paljon siksi, että täällä oli kaikki valmiina. Toisin kuin luokkatovereidemme, meidän ei ole tarvinnut hankkia uusia siivousvälineitä, lakanoita eikä pyyhkeitä muuttaesamme tänne. Meillä oli jopa ruokaa kaapeissa valmiina tänne tullessamme. Toisaalta täällä on tavaraa ehkä liikaakin, onhan tämä toisen ihmisen koti ja hän on jättänyt tänne yllättävän paljon omaisuuttaan. Ehkä tästä asunnosta huokuu kuitenkin sellainen tanskalaisuus. Sisustuksessa on paljon pieniä sieviä yksityiskohtia (tanskaksi 'hygge'), keittiön kaapeista löytyy tanskanlipulla varustettuja servettejä ja liesituulettimen sijasta ruokaa laittaessa nakkaamme ikkunan auki naapureiden kävellessä asuntomme ohi.. Yhtä juttua kuitenkin kaipaamme ja se on kunnollinen KATTOvalaisin.

Ei oo kovin leveä käytävä.. :)